mig

Hitsaaminen on prosessi, jossa kaksi erillistä kappaletta muodostaa kokonaan uuden kappaleen. Metallia hitsatessa lämpö on se tekijä joka sulattaa nämä kappaleet yhteen. Lämpö voidaan tuottaa mm. joko käyttämällä sähköä, kitkaa, liekkiä.

Kaarihitsaus on ehkä tunnetuin menetelmä ja yleisimmin se yhdistetään ensimmäisenä hitsaamiseen. Kaarihitsauksessa tarvittava lämpö tuotetaan sähkövirtaa käyttämällä. Valokaaren ja suojakaasun lisäksi prosessissa käytetään hitsauslisäainetta.

Nämä eri komponentit muodostavat kaasulla suojatun hitsisulan joka liittää kappaleet yhteen. Hitsauslisäaine on teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlainen kuin hitsattava perusaine. Juottaminen eroaa hitsauksesta siten, ettei perusaine sula vaan ainoastaan siinä käytettävä juotosaine.

Yleisimmät kaarihitausprosessit ovat puikkohitsaus, MIG & MAG-hitsaus, täytelankahitsaus, jauhekaarihitsaus, TIG- sekä plasmahitsaus. Kaarihitsaus soveltuu uusien kappaleiden valmistukseen, erilaisten vaurioiden korjaukseen tai kappaleiden pinnoituksiin.

Korjaushitsauksessa tyypillisiä kohteita ovat repeytymien, halkeaminen tai erilaisten valuvikojen korjaaminen. Kaarihitsaus soveltuu erilaisille materiaaleille, esimerkiksi: alumiinin hitsaamiseen, teräksille sekä ruostumattoman teräksen hitsaamiseen. Joidenkin materiaalien hitsaaminen vaatii erityisvalmisteluita ennen kuin hitsaaminen voidaan suorittaa.

Yksi tällainen materiaali on titaani, joka hapettuu helposti. Myös erilaisten valurautojen hitsaaminen vaatii esivalmisteluita ja oikeaa tekniikkaa. MIG/MAG-hitsaus on puoliautomaattinen hitsausmenetelmä, jolla päästään keskisuurista suuriin hitsiaineen tuottoihin.

Prosessi soveltuu kaikkiin hitsausasentoihin ja erilaisille materiaalinvahvuuksille. MIG/MAG-hitsaus on nykyään yleisin käytössä oleva hitsausmenetelmä teollisuudessa, mutta sen suosio on kasvanut myös harrastajien keskuudessa. MIG/MAG-hitsauksessa langansyöttölaite syöttää lisäainelankaa jatkuvasti lankakelasta hitsauspistooliin.

Tästä syystä MIG/MAG-hitsausta pidetään puoliautomaattisena hitsausmenetelmänä. Synergisessä MIG/MAG-hitsauksessa hitsaaja säätää hitsaustehoa vain yhdestä säätimestä hitsattavan materiaalin, suojakaasun ja lisäainelangan mukaan.

Synergisessä MIG/MAG-hitsauslaitteessa on muistiin tallennettuja hitsausparametreja, joista on muodostettu synerginen käyrä. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia muusta kuin hitsaustehon säätämisestä. Valokaaren pituus voidaan säätää erikseen liitostyypin, hitsausasennon ja hitsauskohteen mukaan.

Pulssi-MIG/MAG laajentaa tavallisen MIG/MAG-hitsauksen käyttöaluetta. Tässä hitsausmenetelmässä lyhytkestoiset, korkeat virtapulssit muodostavat lisäaineesta pisaran ilman oikosulkua. Näin voidaan käyttää metallin siirtymisessä kuumakaariolosuhteita laitteen koko hitsausvirta-alueella.

Myös pulssi-MIG/MAG-hitsauksessa voidaan käyttää synergistä säätöä, jolloin ei tarvitse säätää muuta kuin hitsaustehoa. Pulssi-MIG/MAG-hitsauksen tärkeimmät hyödyt ovat roiskeeton hitsausjälki, hyvä hitsin muoto ja ohuiden materiaalien helppo hitsattavuus.

Pulssi-MIG/MAG-menetelmää käytetään laajalti hitsattaessa vaikeita perusaineita tai lankoja, kuten erikoisteräksiä, alumiinia, ruostumattomia teräksiä sekä kupari- ja nikkelipohjaisia seoksia.

Kaksoispulssihitsaus on tavallisen pulssihitsauksen sovellus, jossa virran pulssituksen lisäksi myös langansyöttönopeutta vaihdellaan. Kaksoispulssimenetelmä lisää hitsauksen laatua parantamalla hitsaussauman ulkonäköä ja saumanmuotoa.

Perinteinen MIG/MAG-hitsaus on helppokäyttöinen hitsausmenetelmä sekä ammattilaisille että hitsauksen harrastajille. Siinä on kuitenkin yksi vaikeus. Oikeiden hitsausparametrien säätäminen voi olla joskus hankalaa.

Aina ei ole helppoa sovittaa yhteen oikeaa hitsaustehoa, jännitettä ja langansyöttönopeutta. Tämän tehtävän helpottamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä, mutta niissä kaikissa on määritettävä monenlaisia asetuksia joko taulukoiden, käyttöoppaiden tai perinpohjaisen hitsausalan tuntemuksen avulla.

Adaptiivisuus ratkaisee nämä ongelmat. Tätä konseptia sovellettaessa laite tekee hitsausprosessiin liittyvät laskelmat itse ja päättää, kuinka langansyöttönopeus ja jännite tasapainotetaan. Kun laite huolehtii jännitteestä ja langansyöttönopeudesta, valokaaresta tulee aina stabiili ja käyttäjän tarvitsee ainoastaan valita oikea teho. Jos laite on erityisen monipuolinen, se voi myös ehdottaa sopivaa tehotasoa eripaksuisille materiaaleille.